Treeneissä taas nro 5

Syyslomaviikko hurahti vauhdilla. Vapaavuoroille jäi menemättä, mutta kävimme sentään pikkuapinan kanssa telinevoimistelusalissa touhuamassa. Minua ei edelleenkään kiinnosta pelkkä lihaskunnon kohentaminen (se vaan on niin tylsää), vaikka pitäisi vähän jaksaa huhkia.

Pikkuapina yllätti omissa harkoissaan hienolla kissaloikalla. Kiipeilyn riemua on vaikka muille jakaa, mutta hieman mietityttää vaan tuo jaloille hyppääminen kun nilkat ei jousta samalla tavoin ja joustoon otetaan mukaan sisäänpäin kiertyvät polvet.

Omat treenit vietettiin kampuksella loikkien. Lämmittelyiden jälkeen hujautettiin vauhtiloikkaa määrämittaiselle etäisyydelle.  Mieli tekee helposti tepposet ja tuntuman hakemiseen menee yllättävän kauan. Sitten kun alkaa vihdoin luottamaan omaan hyppykykyynsä, voikin hyvästellä ajatukset sisään painuvista etuhampaista ja kiveen kolahtavasta sääriluusta ja leiskauttaa komean loikan kivialustalle. Lento alkoi kantamaan, mutta laskeutuminen ei todella ollut mitään tyylipuhdasta. Treenattavaksi jää ponnistus korkeammalle, jolloin laskeutumiseen ei tulee niin paljon eteenpäin työntävää voimaa. No yksi asia kerrallaan. Ohutpohjakengät ei laskeutuessa ole parhaat, mutta yllättävän vähillä tärähdyksillä selvittiin.

Tulihan se pyllähdyskin sieltä. Muurille juoksu ja nousu menivät mukavasti, mutta kun alas yritettiin tulla sujuvasti kissaroikunnan kautta, sormet lipesivät. Lipsuin, luisuin, valuin ja pyllähdin jatkaen matkaan kierähtämis ”tekniikalla” selälleni. Onneksi luoja on suonut hyvät pehmusteet takaosastoon. Ja se harmaa pieni muurinpätkä ei todella ollut mikään korkea, kuten kuvasta näkyy.  (Kuva: YLE / Sanna Pirkkalainen)

Lopputreeneistä voimat alkavat ehtymään ja keho väsymään.  Lihaksista loppuu tehot, liikkeet puuroutuvat ja se vähäinenkin flow katoaa. En tosin ollut ainoa, vaan meitä zombeja olikin jo koko joukko, jotka väsyneinä ylittivät muureja kuin hidastetussa filmissä. Pitääpä suunnata läheiselle kampukselle iltalenkillä hieman treenailemaan illan pimetessä. Koira tosin ei tykkää yhtään ja esittää haukkuvan vastalauseensa, kun emäntä tekee vain omaa agilityä, eikä ota vanhaa nivelrikkoista kilpakoiraa treenaukseen mukaan.