Kyllä. Selkä on kipeä!

Superjuhlaviikonloppu kolmine syntymäpäiviineen ja isänpäivineen, neljää eri suklaakakkua ja yksi kermakakku mahanpohjalla oli liian hyvä syy olla ehtimättä perheparkouriin. Kakuista saikin hyvän energialatauksen omiin treeneihin maanantaiksi.

Ensin on pyöriteltävä kaikki nivelet ja lämmiteltävä, että kroppa voi ottaa iskut vastaan. Sitten aloiteltiin hikoilu ja hyppääminen. ”Siis voiko alas hyppäämisestä tulla hiki?” No kyllä voi. Alas pitää laskeutua pehmeästi kahdelle jalalle ja joustaa polvista liikkeen siirtyessä pehmeästi eteenpäin käsille. Pikkuhiljaa siirrettiin hyppyä korkeammalle ja vauhtia eteenpäin.  Lopuksi otettiin vauhtia, ponnistus laatikolta ja lento esteen yli. Ja kas, laskeutuminen alkoi tulla pikkuhiljaa pehmeämmäksi. Kun tekniikan tajuaa, laskeutuminen ei tunnu yhtään missään. Ei edes täysin vaimentamattomilla kengillä tehtynä.

Toisessa treenissä juostiin seinää, kiivettiin ikkunasta, hypättiin seinälle ja lopuksi jonkinlainen ylitys. Itsensä kiepsautus seinälle voi tuntua ajatuksena ihan helpolta, mutta kahden metrin korkeudessa, se vaatii muutaman ajatuksen ennen toteutusta. Yleisön pyynnöstä otimme videon. Agilityn tahtiin tottuneelle. Tätin meno näyttää vähän laiskalta, mutta ihan ok:lta vasta alkajaksi. Sitten joskus tekemisessä on ehkä enemmän flowta eikä tuollaisia ” mihin nämä kädet piti pistää” tuumaustaukoja. Tässä Tätin näyte:

Niin kuin baletissa, Parkourissa pidempään harrastaneiden liike näyttää uskomattoman luonnolliselta ja kevyeltä kun keho ja liike on koko ajan hallittua. Alkeistasolla se on enemmän ja vähemmän könyämistä, mutta erittäin hauskaa sellaista.

Lopuksi kierrettiin salia lihaskuntomielessä käsillä kävellen (jalat käveli seinällä), kyykkyhyppien, vaakanojassa ja roikkuen tangoissa ym. Samalla sai hyräillä Indiana Jonesin tunnaria. On hienoa huomata, että kädet jaksavat pikkuhiljaa sietää kohon kannattelua.

Lopuksi saatiin pieni tehtävä seurata miltä treenit tuntuivat huomenna kropassa etenkin alaselän alueen lihaksistossa. Vastaus on otsikossa. Lisäksi kipeänä ovat lihakset etenkin reisien alueelta, pakaroista sekä kiristelyä yläselässä ja käsissä.

Enää kaksi viikkoa tätä kautta jäljellä. Täytyy mennä vapaavuoroille harjoittelemaan syksyllä opittuja tekniikoita, ulkokelit kun on vähän haastavat silloin. Ilmoittauduin myös astangajoogakurssille joulukuun vaihteessa ihan uteliaisuuttani.